Romania muuttaa suhtautumista uhkapeleihin

Kansainvälinen talouskriisi ja hidastuneen talouskasvun vuodet ovat vaikuttaneet syvästi monien muiden maiden tavoin myös yhteen uusimmista Euroopan Unionin jäsenvaltioista, Romaniaan. Romanian julkinen velka on kasvanut kestämättömälle tasolle, joten hallituksen on ollut pakko etsiä uusia ja luovia ratkaisuja, varsinkin kun Kansainvälinen valuuttarahasto IMF hengittää jatkuvasti maan poliitikkojen niskassa.

Nettipelit sallitaan

Erilaiset rahapelit ovat olleet Romaniassa koko sosialismin kaatumisen jälkeisen ajan todella suosittuja, ja nyt maan keskusta-vasemmistolainen hallitus on laatinut koko joukon uusia toimenpiteitä, jolla pyritään tuomaan lisää verotuloja uhkapeleistä. Näistä merkittävimpiä on netissä tapahtuvan uhkapelaamisen salliminen. Maan rahapelejä valvovan ONJN:n (Oficiul Naţional pentru Jocuri de Noroc, koetapa sanoa perässä) johtajan, Cristinela Nistorin mukaan uusi lainsäädäntö voisi tuoda Romaniaan jo pelkästään vuoden 2015 aikana suoria verotuloja 100 miljoonan euron verran. Onko arvio sitten turhan optimistinen, sen vain aika näyttää. Ei välttämättä, sillä ilman nettipelaamista Romanian pelimarkkinat toivat verotuloja vuonna 2014 150 miljoonan euron edestä. Voi siis olla, että 100 miljoonan euron arvio osoittautuu jopa turhan varovaiseksi.

Tervetullut uudistus, sanovat operaattorit

Eräs romanialaisen pelialan edustajista, Cristian Pascu, totesi hallituksen viimeinkin ”avaavan hanat”. Hänen arvionsa mukaan jo ennen uudistusta sadat tuhannet romanialaiset pelasivat netin kasinoilla rahasta, etenkin pokeripelejä. Tämä siis maksimissaan jopa kahden vuoden vankeusrangaistuksenkin uhalla, joka saattoi langeta ulkomaalaisilla uhkapelisivustoilla vierailemisesta. Uudistusten joukkoon kuuluu myös mahdollisuus alkaa järjestää turnauksia livepokerissa, jonka toivotaan toimivan uutena piristysruiskeena maan matkailuelinkeinolle.

Aina on kuitenkin mutta...

Uudella lainsäädännöllä on kuitenkin kääntöpuoli, joka saattaa tehdä tyhjiksi sen kaikki hyvät puolet, sanovat kasino-operaattoreiden edustajat. Uusiin säädöksiin liittyvät myös railakkaat verojen nostot. Suurimmat uhkapelilisenssien omistajat voivat joutua maksamaan vuosittain jopa 180 000 euron suuruisen maksun. Romaniassa erittäin suosittuja kolikkopelejä pyörittävät tahot joutuvat nekin maksunkorotusten uhreiksi, entisen 5 700 euron vuosimaksu nousee nyt 20 000 euroon.

Uutuutena esiteltiin myös 1 000 – 5 000 euron suuruinen ”syntivero”, jonka tuotot osoitetaan suoraan perustettevaan säätiöön, jonka tarkoituksena on kamppailla uhkapeliriippuvuutta ja pelin aiheuttamia ongelmia vastaan.

Talouskriisin aikana romanialaisten pelaaminen on vähentynyt rajusti. Varakkaammissa maissa, kuten Suomessa, voi käydä jopa päinvastoin. Romanialaisen keskipalkka vuoden 2013 lopulla oli vaivaiset 398 € / kk, joten on selvä, että rahapeleistä on karsittava vaikeina aikoina. Ennen vuoden 2009 talouskriisiä maassa toimi 22 kasinoa, tänä päivänä luku on tippunut vaivaiseen viiteen. Toisaalta kolikkopelikoneiden määrä on vastaavana ajanjaksona kasvanut 60 000:sta aina 72 000:een.

Mitä ylipäätään tiedämme Romaniasta?

Kansainvälisessä uutistulvassa Romania jää usein melkoiseen pimentoon, mutta mikään kääpiövaltio ei yli 20 miljoonan asukkaan maa ole. Ennen vuoden 2009 talouskriisiä Romania oli Euroopan nopeiten kasvava talous. Se on ollut NATO:n jäsen vuodesta 2004, EU:hun se liittyi vuoden 2007 alussa. Romania ei kuitenkaan ole vielä euroalueen jäsen, vaan se luottaa omaan valuuttaansa, leuhun. Maan pääkaupunki Bukarest on sykkivä 2 miljoonan asukkaan suurkaupunki, joka on tärkeä taloudellinen keskus koko itäiselle Euroopalle. Maassa on myös suuri unkarilaisvähemmistö sen pohjoisosissa. Romanian lähihistoriaan kuuluu toki yksi itäblokin järkyttävimmästä diktatuureista, jota Nicolae Ceaușescu luotsasi yli 20 vuoden ajan, kohdaten lopulta loppunsa teloituskomppanian edessä. Romania on kuitenkin onnistunut karistamaan hirmuhallinnon varjot suurelta osin harteiltaan, ja maa on yksi Euroopan nousevia matkailumaita.